Varsova-Tallinna-Helsinki

Pakko avautua vähän lisää Puolasta, kun tää paikka ahistaa vaa niin paljon!
Herätys oli klo 6.00 ja väsymys ihan överi. Edessä olisi 1100km ajoa kohti Tallinnaa. Toiveissa oli hyvä ajokeli, ei tietöitä, ei ruuhkia ja varsinkaa rekkoja. No tietysti koska ollaa Puolassa yksikään näistä toiveista EI TOTEUTUNUT! Vettä sataa niin paljon että Nooa voisi alkaa rakentaa sitä arkkia aika äkkiä tai hukutaa kaikki. Ja kaikki Puolan rekat oli päättäny lähteä ajamaan lauantai aamuna. Ja ne tietyöt!!!!! prkl! Ja mikä juttu tää on kun jokaisessa puolalaisessa autossa on 2metrin antenni, sekin ärsytti tänää.
Onneksi Puola jäi taakse suhteellisen nopeasti ja heti lakkasi vituttamasta. Ah tätä autuutta :)
Jalkapalloilija Saarelma pysyy edelleen tavoittamattomissa joten päätetään buukata iltalautta Helsinkiin, sillä tässä vaiheessa oma sänky alkaa houkuttelemaan niin pahasti. Suomen kontaktin Sakari Kaulaotteen avustuksella saadaan lautasta paikka ja nyt on vain pidettävä huolta että siihen mennessä ollaan Tallinnassa.

Matka sujuu leppoisissa merkeissä ja matka-aika alkaa vähenemään navigaattorista. 12 tuntia ajoa ei tunnu pakaroissa enää miltää, naurettavan helppoa. NOT! :D Liettua, Latvia ja Viro taittuu nopeasti, ohi ajaen ja maisemia katsellen. Olo on hyvin sekava kun samaan aikaan haluaa omaan sänkyyn nukkumaan, mutta toisaalta haluaa palavasti takaisin Kroatiaan. Love that place <3

Päästään Tallinnaan ja vedetään viimeiset roskaruuat napaan. (Voin vannoa että en hetkeen syö mäkkärissä tai hesessä) Tässä vaiheessa Tomppa suostuu vastaamaan puhelimeen ja kertoo että pari päivää oli toinen liittymä käytössä. Nauretaan että miten meillä voikin olla näin hyvä tuuri että molemmat S-alkuisen sukunimen omaavat urheilijat onnistuvat vaihtamaan liittymän juuri kun heidät pitäisi tavoittaa! No ei auta, ollaa jo menossa lautalle ja kotiin. Takas Tallinnaan sitten toinen viikonloppu.

Varsova

NYT TULEE ”PIENI” AVAUTUMINEN ( ne ketkä ei pidä kiroilusta, elköön lukeko seuraavaa tekstiä).

Puola, kuin sitä voikaan niin paljon inhota… Kaikki oli hyvin, kun lähdettiin Viinistä ajelemaan 09.40, sää sopiva ajamiselle +18 pilvinen. Ajateltiin, että ollaan perillä Varsovassa hyvissä ajoin, että saa nukkua tarpeeksi ennen 1100km rykäsyä Tallinnaan. Päästiin ensin Viinin keskustasta kehälle, siinä vaiheessa jo navigaattori (jota alan vihata enemmän kun Puolaa) sekoaa, JUURI sillä kohtaa missä tarvimme sen tietoa (näyttöön tulee teksti Error, device must be turned off) yksi kerta väärästä liittymästä kiitos!! No sitten etsimään mistä pääsee takaisin (sillä aikaa arvon navigaattori suvaitsee taas toimia). Päästään takaisin motarille ja se maistuu. Laura nukahtaa, mä painan hyvällä kyydillä ekat 300km Tsekin Brno(Pörnöö) ja otetaan kuskin vaihto! Mä fiilistelen, että pääsen ottamaan päikkärit, kun eilinen painaa vielä (Innsbruck-Salzburg-Viini). Herään tunnin päästä ja ajattelen tyytyväisenä, että ollaan tultu jo kummasti eteenpäin. Kurkkaan navia ja huomaan, että ollaan tultu 40km!!! Seisottu siis paikallaan perkele!!! Selittyy tietyömailla, mitä on ollut 20km putkeen ja saman verran jonoa mikä ei vaan liiku… No painan naaman takas penkin nojaan ja kelaan että ihan sama.. Herään uudestaa 35min päästä ja ollaan edelleen näissä vitun tietyömaissa!!! Navigaattori, missä piti olla joku helvetin ruuhkatutka (joka opastaa kiertoreitin, kun on suuria ruuhkia edessä), ei vittu tee mitään vaan käskee vaan ajamaan eteenpäin ja perille pääsy aika venyy jo 1,5 tuntia!! Voiko joku googlata kuinka paljon jengiä Puolassa asuu, koska ne saatana kaikki tällä tiellä!! Ja sitten vielä, tää HAJU mikä tässä maassa on, on vitun kuvottava!! Kuvitelkaa istuvanne hikisessä autossa, jossa haisee sianpaska!! Nättiä.. Teksti UGAWA! On palanut niin pahasti mun verkkokalvoille, että se ei ikinä häviä!! Voi jumalauta, remontoiko Puolalaiset koko helvetin pätkän tätä tietä rajalta Varsovaan kerralla?!?! Jos jollain varastossa ylimääräistä uutta asfalttia, niin myykää se tänne!! Täällä varmaan asfaltoidaan samalla sianpaskalla tiet, kun mikä täällä haisee saatana koko ajan!! Jos tsäkällä pääset ajamaan täällä 100km/h  niin jouset räjähtää, koska tiessä on hevosen pään kokoisia reikiä ja loppu tie on valettu betonista tai jostain muusta sellasesta savesta, että rengasmelu helvetin sietämätön autossa!!

Tässä välissä Jeppe Saarinen soittaa! No Jeppe pelimiehenä omistaa parikin liittymää, kuten pitääkin ja oli sitten epähuomiossa pitänyt tsekkiliittymäänsä päällä viimeiset pari päivää. Sitä numeroa meillä ei ollut, joten vierailu jäi ikävästi väliin :( Jeppe ehdottaa, että jatkaisimme lomaamme viel 3-4 päivää, koska silläkin on vapaa vkl! Lauran pitäisi vain skippaa eka viikko koulusta.. Mä voisin jäädä mieluusti vielä hetkeksi tänne. Päätämme kuitenkin mennä kotiin ja lupaamme, että otetaan talvella uusiksi!

Myös Viron puolella majaileva Tomppa on kytkenyt puhelimensa pois päältä-asentoon, joten majoitus Tallinnassa on vaakalaudalla! Mietitään otetaanko jo iltalautta lauantaina himaan vai jäädäänkö yöksi Linnaan? Otamme perinteisen ratkaisun ja mietitään huomenna autossa mitä tehää. :D

Ajoimme 150km n.4 tuntia, mutta loppui se matka sitten kuitenkin ja päästiin Varsovan keskustassa sijaitsevaan majapaikkaamme, RadissonBlu-hotelliin! :) ja kun astuimme sisään huoneeseen, niin naama meni ihan näkkärille, koska huone oli super iso ja ihan täydellinen!! Oltiin buukattu hotelli, mut epähuomiossa Business classiin! :D eipä haitannut, kun Puolassa on sen verran halvempaa! Noni ei muuta kun netti auki, kylpyvesi tulemaan ja asettumaan kodiksi. Tämä oikeasti korvasi kaiken sen mistä ylemmässä tekstissä kärsimme.. Nyt vain unta tupaan ja huomenna 1100km odottaa suorittajaansa! 

Innsbruck!

Innsbruck, herätys ja katse ulos ikkunasta. On aika makeet maisemat J Tässä yksi syy miksi on kiva olla vuorilla. Toinen on se, että täällä on tosi rento meisinki. Innsbruck on kaupunki missä on tullut käytyä monesti, kun matkusti kisojen perässä, sillon kun oli vielä nuori ja notkee. Enää ei ole kun notkea.

Lisää kuvateksti

Tänään pitäisi mennä Tsekkeihin hokipohje Saarisen luo, niillä sattuu harkkapeli kotona ja Jeppe lupasi, että päästään katsomaan! Mutta mutta… Saarisen akan poikaa ei vaan saada puhelimen päähän ja meidän pitäisi tsekata ulos hotellista 38 min päästä ja sitten ei ole nettiä, ei hotellia illalle ja muutenkin päivän pläänit auki! :D Taidetaan viettää päivä täällä, koska ilma on mitä parhain ja ari paistaa. Nyt buukataan jo Varsovaan Radisson huomiseksi, että päästään lepäilemään ennen Tallinnaan ajoa kunnolla. Nyt siis kamat TAAS kasaan ja autolla mäkkäriin aamiaiselle ja pohtimaan päivän kujeita :)

Idyllit majatalot

Päädyimme kana-aterioiden lomassa sellaiseen suunnitelmaan, että vietetään päivä Insbruck:ssa ja odotetaan Jepen soittoa J Mentiin ensin maailman isoinpaan InterSporttiin ja mukaan tarttuikin uuden surffishortsit! Siitä sitten matka jatkui paikalliseen keskuspuistoon, missä voi vaikka ottaa idyllisen Itävaltalaistyyppisen hevosajelun kaupungilla tai istuskella rauhallisella puiston penkillä. Tästä jatkettiin käppäleimään keskustaan, joka on aivan mahtava! Kävelykatuja, kahviloita, puistoja, kaupungin läpi virtaava joki, arkkitehtuuri oli todella kaunista.. Kun kuvat oli otettu ja paikat fiilistelty, lähdettiin Alppen Zoo:n.

Innsbruck graffiti

paikallisten tukottajien seinä

center

AlpenZoo on korkeasaaren tyylinen eläintarha, vuorenrinteellä! Sieltä löytyy eläminet kuten: karhut, sudet, ilvekset, lintuja jne.. Jäätiin hetkeksi fiilistelemään maisemat vuorelta ja sitten kokeiltiin saada Jeppeä kiinni. Onnistumatta kuitenkaan… Joten pläänit uusiksi, Tsekki jäi nyt väliin ja päätettiin hetken mielijohteesta lähteä kohti Viiniä! Buukattiin hotelli Viiniin Lauran emän(on Eestiä ja tarkoittaa Äitiä) avustuksella ja ei muuta kun baanalle! J Käytiin pesettämässä Polo ensin lähimmällä auton tiskaajalla, tulos on kun talkkari vs. jäinen peltikatto = paska. Eli Nellyn villalta meillä on mukana vielä viikunamehut konepellissä. Myllytykseen kun päästään kotiin. 

Tästä sitten alkoi matka 467km Viiniin! JEE!

Ollaan moottoribaanalla vedetty hetken aikaa ja vuoret jaksavat vain aina ihmetyttää ja niitä vain jää katselemaan kun maisemat vaihtuu. Saavumme Salzburg:iin ja tankkivalo pimahtaa päälle, pikainen oikea kun Shell ilmaantuu näkökenttään. Painamme pihaan, Laura painuu sisään ja minä alan tankkaamaan. Valitsin V-Power Dieseliä, koska kelasin sen toimivan paremmin kun ajetaan motaria.. No hinta oli semi suolanen 1,46€/l dieseliä, hyi hitto! Mutta ei se mitään jos Polo jaksaa paremmin. Hipsin sisään maksamaan ja manaan vieläkin hedelmämehua katossa.. No sitten riemu räpsähtikin, kortti ei toimi, joten mimmi ohjaa mut hakemaan kulman takaa hilloa seinästä. Minä vinkkaan ja ryntään maatille. Eka huomio, ONLY MAESTRO/MASTERCARD. Just. Mitäs seuraavaksi? Viereinen kahvion mirmeli puhui onneks hyvän enkun, mutta ei pysty kirjottamaan mulle 60€ disuihin. Takasin kassalle selvittämään ylityöllistetyn kassa kanssa tilannetta. No hän ei puhu englantia. FUCK.  Sanoo vain ettei kortti käy.. Minä siihen että mitä tehään? 5min on mennyt, kun mamma palvelee kaikkia muita, kun vieressä seisova Hans kusisukka ei osaa muuta kun jauhaa Iso-Arskan murteella itävaltaa..Sanoin joka lauseen jälkeen, että in ENGLISH please? Ku v…u ei kukaan suomessakaan puhu suomea, jos toinen ei sitä ymmärrä? No sitten hain kahvilan gimman tulkkaamaan, että mitä tehdään kun rahaa ei seinästä tule ja kortti ei toimi. Sitten ne molemmat alko huutamaan ja levittelemään käsiään mulle ja mietin, että unohtiko se toinenkin miten sitä englantia puhutaan. Kysyin, että voinko lähteä hakemaan käteistä toiselta automaatilta kaupungista, johon ne vastaa eikö sulla ole käteistä? Ei VISA täällä käy, että koko Itävalta käyttää vaan Maestroa. Just, unohdin juuri että olin tullut tankkaamaan SHELLILLE!! Mikä luulisi olevan sen verran iso pulju, että yksi visa-kortti kävisi (joka on toiminut koko reissun, myös SHELLILLÄ!). no sitten bing! Ja kortti yhtäkkiä toimiikin :D kiitin, kumarsin ja vedettiin kumit tulessa bensiksen  parkkarilta baanalle! Ei shellejä enää tankkaukseen.

Nizza-Monaco-Genova-Innsbruck

Kello soi 8.50am. Unta 9 tuntia ja yöllä sain nukuttua tosi hyvin, vaikka meidän ilmastointi ei toiminutkaan. Alakerran erittäin ystävällinen dude toi meille propellin yöksi ja se viilensi mukavasti, muuten melko subtrooppista ilmaa huoneessamme J Huoneessamme oli tosi nätti ranskalainen parkeve takapihan piatsalle, jossa lähde liplatti (joskin siitä tuli kauheen pissihätä). Päätimme skippaa aamiaisen hotellilla ja suunnata suoraan rannalle, koska jaffa paistoi jo aamusta pilvettömältä taivaalta. Lähdimme hakemaan autoa parkkihallista ja tarkastettiin vielä muutamat kulmat kaupungilta. Todettiin, että osittain keskusta oli todella likainen ja haisi kun ryypätyn röökimuijan henki.. Auto tallista ja parkkiin hotellin eteen(pysäköintikielto alueelle, koska ketään ei kiinnosta mihin täällä autonsa jättää, ei edes poliisia), kamat autoon ja kohti rantaa! Saavuttiin rantsuun ja se näytti rikollisen hyvältä. Vinkki paikalliselta ja automaatti haltuun, hilloa taskuun ja auto parkkihalliin. Nyt on massia ostaa rannan puoliksi marokkolaiselta mehukauppiaalta hieman suunkostuketta, ettei kieli liimaa kitalakeen kesken aurinkoon katsomisen. Lämpötila oli 30° ennen kun bermudat oli jalassa. Nopea huomio oli täydellisen hiotuneet kivet, josta koko ranta koostui! Siihen oli hyvä oma leiri pystyttää. Sitten vain vaanimaan, että millon fanta-Faabio tulisi tarjoamaan meille kylmää juomaa, koska mukaan tuli vain 500ml aquaa, joten lisää oli 

saatava tai nestehukka olisi kohtalona.  Vedimme levyksi kun luodin saaneena. 25min tuotti jo tulosta, tuli niin kova soija, että oli pakottava tarve syöksyä n.20° välimeren veteen! Ah ja se olikin niin raikastavaa..20min vedessä hengailua ja sitten taas pötköttämään pyyhkeelle. Eikä aikaakaan kun Faabio saapui limujen kanssa ja sitten saatiin laukkuun tarvittava nestevarasto päivälle. Päätimme pötköttäessä, että lähtisimme kahden maissa katsomaan Monacoa, Ranskan Rivieran helmeä, Ruhtinas Rainierin kotia, Casinoiden kultapaikkaa, kalliiden autojen kaatopaikkaa jne.. Sitten takaisin veteen koska lämpötila oli kivunnut 32° ja kuumuus oli käsinkosketeltava. 50min. lötkötystä ja Laura alkoi tuntea olonsa kun jokirapu keittovedessä, melko tukalaksi. Väri paljasti diagnoosimme oikeaksi, sehän oli käristynyt. No ei muuta kun leiri nippuun ja autolle. Pikainen vaatteiden vaihto, että kehtaisimme näyttäytyä massipäälliköiden leikkikentällä, Rainerin takapihalla, kaikkien urheilijoiden suosimassa Monacossa. 

25min ajamista ja saavumme Monacoon, laskettelemme alas serpentiinitietä ja ihmettelemme toinen toistaan uljaampia kulkupelejä. Pääsimme satama-altaalle, jossa sijaitsi julmetun kokoisia aluksia, laitoimme pelit parkkiin ja katseltiin hetki keskustan meininkiä. Ei mun mielestä mitään ihan niin erikoista, kun voisi kylmiltään kuvitella.. Sitten mieleen tuli ajatus, että käydäänpä kellottamassa kuuluisan Monacon F1-radan pohja-aika!! Noniin, laitoimme Polon lähtöruutuun, tankissa tavaraa juuri yhdelle nopealle vedolle ja loppumatkaksi Genovaan. Valo vaihtui siinä samassa punaisesta vihreäksi ja kumit ulvahtivat, mittari nousi silmissä ja vauhti tuntui ihan hiuksissa!! Huomasin kesken kiihtydyksen katsovani kierrosluku mittaria ja ikkunatkin olivat auki.. Suljimme ikkunat ja vauhdin tunne katosi kummasti. Polo taittui pääsuoran jälkeiseen kurviin urheasti ja kiihtyvyyttäkin riitti Casinon-mutkaa edeltävässä ylämäessä. Tässä vaiheessa olemme 2.39min jäljessä kärkeä. Mäen päällä huomaamme, että reitti on suljettu ja juodumme ottamaan yhden korttelin ylimääräistä! Palaamme reitille neulan silmään ennen tunnelia. Taitamme loivan oikean, niin että oven kahvat raapivat maata! Edessä neulansilmät, onneksi Polossa on pieni kääntösäde ja selviämme ilman ongelmia, kaksi loivaa oikeaa ennen legendaarista tunneliosuutta! Kiihdytämme tunneliin 65km vauhdilla, tuntuu huimalta ja vertaamme sitä 270km/h mitä Räkä on painanut, katsomme myymälät tunnelissa ja sitten aukeaa loiva alamäki shikaaniin! Emme jarruta vaan painamme läpi niin, että tuuli vinkuu korvissa :D tulemme satama-allasosuudelle ja äkkiä edessämme avautuu lähtösuora! MAALISSA! Jäimme kärkiajasta 15,48 min.. Ollaan silti tyytyväisiä J

Lähdemme ajohuumassa suuntamaan kohti Genovaa ja sen satamaa, tarkoituksena on treffata Manu ja muu jengi, ennen jätkien lauttaa Sisiliaan. Kaksi tuntia ajoa edessä ja 168km. Matka taittui yllättävän helposti, oli kuitenkin haastavaa puikottaa yli 100km/h mutkikkaalla motarilla.. Saavumme Genovan satamaan ja kauhea säätö missä jätkät ovat, ilmoitus kuului: ollaan täällä satamassa(mitä löytyy 7 Genovasta) ja jossain tunnelin alla. Jaahas, sitten Lauran kanssa päät yhteen ja päätettiin yrittää ensin Porta de Genova:a.. Pääsemme alueelle ja alamme epäillä, että kohta mekin ollaan lautassa menossa katsomaan kisoja. Riisikattila parkkiin ja soitto serkkupojalle(koska näimme pikaiselle silmäyksellä yhdellä alueella 5 siltaa) siinä välissä paikalle ehti satamapoliisi, koska oltiin parkissa ”väärässä” paikassa. Mä jauhan Manun kanssa ja selvitän missä kopla piileksii, samalla kun miliisi koputtaa ikkunaan ja huutaa italiaa..Sanon Manulle, että soitan kohta! Pikku neuvottelu polizien kanssa ja saamme mennä tapaamaan miehiä. Pojat löytyvät epäilyttävän sillan alta parkissa. Ylävitoset ja nopeat kuulumiset, porukka on tosi innoissaan menossa Sisiliaan ajamaan, koska se on ekaa kertaa kisaohjelmassa. Kukaan ei ole päässyt ajamaan rataa ennen ja siksi kunditkin lähtevät paria päivää aiemmin liikkeelle, että pääsevät tutustumaan rataan (myös sen takia, että täälläpäin ei ole kaikki aina niin varmaan, kuten laivojen aikataulut) :D Hetken huulen heiton jälkeen selviää, että 10m yläpuolellamme sijaitsee mäkkäri!! No toivotamme posselle hyvää matkaa ja seurataan miten käy sunnuntain kisassa. Sitä voi seurata suorana streeminä: http://www.supermotos1.com/

Painamme Lauran kanssa mäkkiin ja imemme isot limut ja bigmag:t, koska aamupalamme koostui, ballerina-kekseistä ja Taffelin sourgream-pepper sipseistä! Nyt oli aika lähteä kohti Innsbruck:ia, ajomatkaa leppoisat 480km. Se alkaa olla tällä matkalla kevyttä kauraa ja matka on muuten moottoribaanaa alusta loppuun. Alamme olemaan kohta kuskin vaihtopaikan kohdalla ja Laura on tehnyt osuutensa meidän kuljettamiseksi määränpäähän. Trento lähestyy kivasti ja pimeys on laskeutunut vuoristoon. Taivaalla loistaa täysikuu, kylien valot ja kirkot on todella kauniit näin illalla. Laura on pannu Super-Touring moden päälle ja puhetta ei tule kun mummon mustaviinimarjamehusta. Nyt mittarissamme on n. 4300km 8 päivässä, kyllä sekin veron vaatii. Trentosta eteenpäin, meikä manne ajaa sitten Innsbruckkiin, jossa eilen buukattu hotellimme sijaitsee J Meinataan ottaa suihkut ja laittaa päivän kuvasaldo koneelle, ottaa pari maljaa ja sitten untaa mukiin. Huomenna hengataan päivä Innsbruck:ssa ja sitten suunnataa hokimies Saarisen kämpille Tsekkiin, Carlovi Jankkaan(en ole varma oikeinkirjoituksesta)! Niillä on harkkapeli toisesta jengiä vastaan, jossa pelaa mm. Pavel Mature (tääkin nimi voi olla väärin, kun puhelu pätki kauheesti kun Jeppe soitti). 

Päästiin loppujen lopuksi perille Innsbruckiin jossa tienvarret kuhisee itseään myyviä naisia. Tsekkaus hotelliin sisään ja pyydettiin pullollinen raikasta vettä. Respan mimmi ihan pokkana laskee sen hanasta meidän katsellessa ja pyytää pullosta vielä 4€ rahaa.. No tyhmät ja janoiset suomalaisethan maksaa!!

ps. Nyt tiedän miksi mäkimaajoukkue viihtyy Innsbruckissa, onhan täällä niin kaunis luonto :D hahha

pps. pahoittelemme mahdollisia kirjoitusvirheitä, ruudun tällä puolella kun sattuu olemaan kaksi luki-ja kirjoitushäiriöistä urpåa.. :)

Livigno-Nizza! :)

Herätys oli just niin rapsakka kun 1l 50% Smirnoff suuveden jälkee voi olla.. 7.38 joku saamarin peräkärrykauppias soittaa Suomesta, ostatko mainoperäkärryn?

Dialogi jotakuinkin:

-kärrykauppias: olen  Pekka plää plää sieltä ja täältä. Katsoin, että sulla on markkinointialan yritys ja ajattelin kun olemme luopumassa mainoskärrystämme plaa pla plaaa plaaa…(4minuuttia kauheeta painostusta) plaah… Oletko kiinnostunut?

-mk: huomenta, olen Italiassa. (miettii samalla, että mitä haluaa aamupalaksi alakerran idyllistä pikkupuodista)..

-kärrykoijari: Jaaa jaaa! Millon olet kotona? Mikä on meiliosoitteesi? Mitä tätä, mitä tuota ja sitä tätä ja tota..(lisää shaibaa)…

-mk: meili on tämä (sekin meni väärin), moro!

Jano oli niin kova että ikenii ei hymyilyttänyt yhtään ja tietysti vesipisaraakaan ei kämpästä löytynyt. Sekunnissa sponssikokis lapaan ja ykkösellä huiviin! Ei muuta kun äkkiä autoon ja metsästämään Mikon passia jonka hotellin omistaja oli päättänyt pitää itsellään.. No pienen neuvottelun jälkeen passi saatiin takaisin ja tuliasjuomatkin kaupasta hankittua.. Meillä on muuten varmasti         Suomen magein simakaappi tän jälkeen! :D

Lähdettiin seikkailemaan kohti Genovaa, monien pienien alppikylien läpi tankki täynnä Livignon taxfree dieseliä. Maisemat ovat henkeäsalpaavat kun vuoren huiput nousevat monien kilometrien korkeuteen. Täällä mieli oikeasti lepää (Laura pohti että jos ikinä tulisi alkoholistiksi, niin haluaisi tulla tänne parantumaan). Solisevia alppipuroja, vesiputouksia vuorien rinteillä, tai kirkkaan sinisiä alppijärviä vuorten välissä.. kaunista kaunista ei voi muuta sanoa.. Matkalle sattui paikkoja kuten: St.Moritz, Bormio, Sondrio.

Milano, muodin mekka, kauniiden ihmisten koti jne. Alkoi lähestyä vauhdilla, oli kiva ajella kun aurinko paistelee, onneksi ollaan ajoissa ja vältetään tämän kaupungin klo: 16sta rush hour. Siinä ei ole paljoa tehtävissä kun 2 miljoonaa Fiat:tia sinkoaa joka ilmansuunnasta ja kaistoilla ei ole mitään väliä :D Soitettiiin Manun (serkkuni) kanssa ja tämä kertoi, että Husqvarnan tiimi oli startannut matkansa Saksasta ja yöpyy Sveitsin rajalla. Suunnitelmat muuttuvat ja otamme nopean oikean Milanolaisen mäkkärin pihaan, tarvitaan ruokatauko! Siinä mussuttaessa, tehtiin plääni, että painetaan suoraan Nizzaan (jossa hotellimme sijaitsee) ja sieltä sitten illemmalla hengaamaan Monacon satamaan. Treffaamme huomenna Hussen jäbät ennen kun heidän lautta lähtee Sisilian MM:hin. Ajateltiin kuluttaa aamupäivä Ranskan rannikolla lötköillen, varmistus Visalta tuotti tietoa, jonka mukaan esim. Monacossa ei hengailla nahka paljaana, tai mene vankilaan-kortti heiluu paikallisten kuminiskojen toimesta vinhasti. Eli pysytellään varmaan Nizzan rannikolla J

Selvittiin Nitsan kamalasta liikenteestä hengissä hotellille! Täällä Etelä-Euroopassa on kyllä maailman villein liikennekulttuuri. Autonhan voi parkkeerata vaikka keskelle tietä kun laittaa vain hätävilkut päälle. Ensi tsekkaus hotelliin jee täähän on hyvä, mutta sitten… Huoneessa on trooppinen ilmasto ku sademetsässä, lämmintä reilut 30° ja kosteutta varmasti ainaki 60%!! ja tietysti kirsikkana kakun päälle ilmastointilaite ei toimi! ISKÄ OTA LENTO TÄNNE JA ÄKKIÄ! ME TARVITAA SUA NYT! TUU KORJAA TÄÄ P***A!!! Hotellin Pierre vaan levitteli käsiä että paikallista sähkö-seppoa ei nyt saada ja hotelli on täyteen buukattu, joten toista huonettakaan ei heru. No saatiin sentään pöytäpropelli! Jeij! NOOOT… Mut hei, ei valiteta pienistä J Nopeet suihkut ja sitten päivitykset koneelle kuvien kera, pikanen tsekkaus ruokapaikoista ja valintana pikkunen paikka nimeltä Biche. Mennään Monacoon huomenna, kun eka ollaan käyty pötköttää rannalla ja ehkä testaamassa wakea kans!  HUOMISIIN!

Livigno ja rahan käytön autuus! :)

Täällä on niin halpaa että naurattaa, lainatakseni Petri Nygårdia tekisi mieli kysyä "onko sulla pokkaa onko sulla pokkaa niinku Riki Sorsalla nokkaa" :D No on pokkaa! 3litran Smirnoff vodkapullo 16€!!!!!!!!!!!!!! täältä on hyvä kerätä pimeneviin syys-iltoihin simaa... Tankki dieseliä maksoi 30€ ja se vielä tankattiin meidän puolesta i love this taxfree valley :)

Aamul heräiltii rauhassa vedettii kunnon aamiainen a'la Mikko. Kovettuneesta leivästäkin tuli  tämän chefin käsittelyssä mitä herkullisinta :) loppupäivä pyörittii kaupungilla ja ihmeteltii hintoja. Cheekkiä mukaillen "Kangasta ja kenkiä tarttui muutamia mukaan vaan" ;)

Alppikylät on kyllä positiivinen yllätys myös kesällä. Tekemistä riittää patikoinnista maastopyöräilyyn.. Lapsillekin löytyy vesiliukumäkiä ja vaikka mitä kivaa.
Tästä tulee kyllä niin vakistoppi Eurooppareissuilla!!

Auto on lastattu jo huomista varten ja aamulla ollaan skarppina klo 9 kolkuttelemassa paikallisen viinakaupan tai siis ruokakaupan ikkunan takana koska täällähän alkoa ei tunneta.. Pitäähän ne tuliaiset ostaa :D Plan huomiselle olisi käydä morjestamassa maailman nopeimmat SuperMoto-kuskit Genovassa,  Husqvarnan tehdaskuskit tekevät lähtöä MM-sarjan seuraavaan osakilpailuun Sisiliaan. Yksi näistä bensalenkkareista sattuu olemaan rallikuski Kittelän serkkupoika. Pidetään Manulle peukkuja viikonlopun koitosta varten! Siitä auton nokka käännetään kohti Côte d'Azur:ia, Genovasta Monacoon n. 2 tuntia ja sitten dallaillaan raharuhtinaiden jahtien välissä. Aateltii ostaa oma kumivene, jossa Mikko voi toimia perämoottorina (ekologinen pierumoottori), siinä sulttaanikin ihmettelee kun kondoomialus sinkoaa puulaiturista 0-30 solmuun alle 4 sekunnissa :D Paska haisee ja banjo soi niinku Epsanjassa sanotaan!


Tänään ohjelmassa enää jäljellä mukin sumennus rikollisen halvoilla virvokkeilla! Ciao tutti Italia kuittaa!

ps. Anssille isoimmat propsit, sun pakkaama survivor-pakkaus taffel-sipseillä ja ballerina-kekseillä on kultaakin kalliimpi! thanks dude :)

KRK-Livigno

Sunnuntai aamu 22.8 klo: 08.53 aamupalalle, sitten rantakamat mukaan ja sukeltamaan uudelle rannalle! Tehään samalla KustomPromotion:sta ja musta haastis BoardForce-nettijulkasuun, joka on maailman suurin wakeboard-nettilehti J eli niin siisti päivä tulossa. Lähdetään ajamaan kohti Italiaa noin 14-15 maissa ja tarkotus olis olla perillä illalla 8-9..Rannikko ja rannat vaihtuvat vuoriin ja kylään, joka sijaitsee yli 1800m korkeudessa! TAXFREE here we come!

 

Nellylle heitettiin hyvästit loistavan ja kuuman rantapäivän jälkeen. Nyt on auton takakontti täynnä simpukoita.. Kroatian kuvan kauniit rannat vaihtuivat nopeasti Italian hermoja raastaviksi moottoriteiksi jossa nyrkkiä sai heiluttaa kuin Muhammed Ali aikanaan kehässä. Klo: 19.41 ollaan ajettu 4h 45min ja vuoret nousevat härkä siistinä edessä J Moottoritie on kuuma ja matka taittuu nätistä ilta-auringon laskiessa. Vielä olisi 220km jäljellä ja just buukattiin hotelli Suomen kontaktini salanimi Sakari Kaulaotteen suurella avustuksella! JESS! Sakari pani tilaukseen Limingasta (Livigno) toisen kerroksen kaksion, joka saatiin 50 oravan-nahalla ja kahenkympin puhelin laskulla! PEUKKU!

Sitten se hyvä meininki loppuikin, kun Stefano soitti hotellilta ja sanoi että millon olette paikalla, kun me lähetään nyt menemään?? Sanoin että ” olemme siellä 22.30 ja navigaattori ilmoitti ajaksi 22.25, eli meillä on 5 min virhemarginaali ja matkana 168km vuoristotiellä! F.A.K.. Laura laittoi pienempää sisään ja kapteenin ilmoituksen mukaan siirryimme poimunopeuteen*-à Polo huutaa kun Veikka Himalajalla ja vielä ei edes ole pahin osuus edessä..FY FAN.. Joudumme kiipeämään Tirolin vuoriston yli 2900m ennen kun pääsemme Limingan laakson suojiin ja matkaa on siis vielä 168km ja virhemarginaali 5min :D (ollaan yö autossa).  

Onneksi me olemme maailman nopein kansa ja meissä jokaisessa asuu pieni Juha Kankkunen.  Kyllä se alkaa vähemmästäkin puntit tutisemaan kun painetaa tuhatta ja sataa kapeita vuoristoteitä ylöspäin.. 1650m on matkakorkeutemme ja sen voi päätellä jo pelkästää korvista kuuluvasta rutinasta.. 5min on vieläkin virhemarginaali eli täysiä on painettava. toivottavasti paikalliset karvalakit pysyy tältä tieltä kaukana ettei tarvitse käyttää niitä Tanja Poutiaisen pujottelutaitoja.

Nyt alkaa riittää tää hiton serpenttiinitie!! Siis mullahan ei oo matkapahoinvointia mut kaulapaska pyrkii ulos väkisinkin tän Kankkusen kyydissä! Pää on ihan hullun kipee, muki poksahtaa ihan just! Silmiä kiristää hitosti ja usva 2756metrissä ei helpota yhtään ajamista :/ jos joku kiroaa 100km väliä Lahti-Helsinki, niin voi tulla tänne kokeilemaan tätä pätkää ja mieli varmasti muuttuu :D

Ei riittäny Kankkusen kaasujalka vaan myöhästyttii deadlinestä 15min. Pienen pyörimisen jälkee löyty paikallinen Luigi joka päästi meidät sisään toiseen hotelliin josta avain omaan hotelliin piti löytyä. Luigi ei ymmärtänyt sanaakaan englantia ja minähän en italiaa tai ranskaa puhu, joten stressi käyrä meinasi kohota taivaisiin kun väsymys oli suuri ja avaimesta ei ollut tietoakaan. Näpsäkäs Luigi haki serkkunsa Marion ja johan alko avaimet löytyä! Kaverit nauro vaan että onko teillä aina tapana varata hotellit näin myöhään ja me siirsimme syyn suomen kontaktimme Sakari Kaulaotteen niskaan virheellisten tietojen antamisesta :D Loppu hyvin kaikki hyvin ja nyt unta tupaa!!