KRK-Livigno

Sunnuntai aamu 22.8 klo: 08.53 aamupalalle, sitten rantakamat mukaan ja sukeltamaan uudelle rannalle! Tehään samalla KustomPromotion:sta ja musta haastis BoardForce-nettijulkasuun, joka on maailman suurin wakeboard-nettilehti J eli niin siisti päivä tulossa. Lähdetään ajamaan kohti Italiaa noin 14-15 maissa ja tarkotus olis olla perillä illalla 8-9..Rannikko ja rannat vaihtuvat vuoriin ja kylään, joka sijaitsee yli 1800m korkeudessa! TAXFREE here we come!

 

Nellylle heitettiin hyvästit loistavan ja kuuman rantapäivän jälkeen. Nyt on auton takakontti täynnä simpukoita.. Kroatian kuvan kauniit rannat vaihtuivat nopeasti Italian hermoja raastaviksi moottoriteiksi jossa nyrkkiä sai heiluttaa kuin Muhammed Ali aikanaan kehässä. Klo: 19.41 ollaan ajettu 4h 45min ja vuoret nousevat härkä siistinä edessä J Moottoritie on kuuma ja matka taittuu nätistä ilta-auringon laskiessa. Vielä olisi 220km jäljellä ja just buukattiin hotelli Suomen kontaktini salanimi Sakari Kaulaotteen suurella avustuksella! JESS! Sakari pani tilaukseen Limingasta (Livigno) toisen kerroksen kaksion, joka saatiin 50 oravan-nahalla ja kahenkympin puhelin laskulla! PEUKKU!

Sitten se hyvä meininki loppuikin, kun Stefano soitti hotellilta ja sanoi että millon olette paikalla, kun me lähetään nyt menemään?? Sanoin että ” olemme siellä 22.30 ja navigaattori ilmoitti ajaksi 22.25, eli meillä on 5 min virhemarginaali ja matkana 168km vuoristotiellä! F.A.K.. Laura laittoi pienempää sisään ja kapteenin ilmoituksen mukaan siirryimme poimunopeuteen*-à Polo huutaa kun Veikka Himalajalla ja vielä ei edes ole pahin osuus edessä..FY FAN.. Joudumme kiipeämään Tirolin vuoriston yli 2900m ennen kun pääsemme Limingan laakson suojiin ja matkaa on siis vielä 168km ja virhemarginaali 5min :D (ollaan yö autossa).  

Onneksi me olemme maailman nopein kansa ja meissä jokaisessa asuu pieni Juha Kankkunen.  Kyllä se alkaa vähemmästäkin puntit tutisemaan kun painetaa tuhatta ja sataa kapeita vuoristoteitä ylöspäin.. 1650m on matkakorkeutemme ja sen voi päätellä jo pelkästää korvista kuuluvasta rutinasta.. 5min on vieläkin virhemarginaali eli täysiä on painettava. toivottavasti paikalliset karvalakit pysyy tältä tieltä kaukana ettei tarvitse käyttää niitä Tanja Poutiaisen pujottelutaitoja.

Nyt alkaa riittää tää hiton serpenttiinitie!! Siis mullahan ei oo matkapahoinvointia mut kaulapaska pyrkii ulos väkisinkin tän Kankkusen kyydissä! Pää on ihan hullun kipee, muki poksahtaa ihan just! Silmiä kiristää hitosti ja usva 2756metrissä ei helpota yhtään ajamista :/ jos joku kiroaa 100km väliä Lahti-Helsinki, niin voi tulla tänne kokeilemaan tätä pätkää ja mieli varmasti muuttuu :D

Ei riittäny Kankkusen kaasujalka vaan myöhästyttii deadlinestä 15min. Pienen pyörimisen jälkee löyty paikallinen Luigi joka päästi meidät sisään toiseen hotelliin josta avain omaan hotelliin piti löytyä. Luigi ei ymmärtänyt sanaakaan englantia ja minähän en italiaa tai ranskaa puhu, joten stressi käyrä meinasi kohota taivaisiin kun väsymys oli suuri ja avaimesta ei ollut tietoakaan. Näpsäkäs Luigi haki serkkunsa Marion ja johan alko avaimet löytyä! Kaverit nauro vaan että onko teillä aina tapana varata hotellit näin myöhään ja me siirsimme syyn suomen kontaktimme Sakari Kaulaotteen niskaan virheellisten tietojen antamisesta :D Loppu hyvin kaikki hyvin ja nyt unta tupaa!!